Pollen suuret saappaat

Joku kirja itkettää, toinen naurattaa

27.11.2009 - 18:15

Onnelliset-blogista sain kivan kirjahaasteen. Kiitos vain, mielelläni rupesin tämän haasteen kanssa askartelemaan.

1. Mikä kirja itketti? Robert James Wallerin Hiljaiset sillat sai minut itkemään ihan sairaasti. Vollotin lukiessani paikka paikoin ääneen, jopa perhe huolestui, mikä on. Niistin nenää ja pesin välillä silmiä, että näin taas jatkaa. Muita Wallereita en ole lukenut. Itken herkästi, jopa uutisia katsoessani, mutta tuon kirjan aikaansaamat itkut oli liikaa. Sairastin niihin aikoihin, olisikohan sillä ollut jotain tekemistä itkuherkkyyteni kanssa?

2. Mikä nauratti? Ilman muuta virolaisen Andrus Kivirähkin Mees, kes teadis ussisönu. Tätä lukiessa puolestaan nauroin joskus kippurassa, ettei lukemisesta meinannut tulla mitään. Kirjassa ei ole päätä ei häntää, aivan kreisiä juttua. Sen voi arvata, kun ihminen ja kyykäärme ovat ystäviä! Vaikka kirja on täynnä absurdia tapahtumaa, niin loppuu suureen tragediaan.

3. Mikä oksetti? Oksettavia kirjoja en lue. En edes aloita. Minulle merkkaa paljon kirjan takakannen esittelyteksti.

4. Mihin henkilöhahmoon samaistuit? En usko kohdallani niin käyneen koskaan, mutta Harvey ja Marilyn Diamondin kirjan Elämäsi kuntoon oppeja noudatin useamman vuoden suurin piirtein piirulleen. Halusin päästä todella elämäni kuntoon ja innostuin kokeilemaan. Ehkä siksi, kun kirjan ohjeet syömisestä olivat niin toisenlaisia, mihin oli tottunut ruokakolmion kanssa. Monta asiaa oli pistetty päälaelleen, mutta kohdallani oppi johti toivottuun remonttiin ja paino putosi 12 kiloa. Edelleen nodatan jotain tuon kirjan ajatuksia.

5. Minkä kirjan jätit kesken? Markus Zusakin Kirjavaras jäi kesken. Se oli minulle liian raskas. Kirjassa kuolema haluaa kertoa tarinan. Ei kuolema pelottavasti kerro, oikeastaan lempeästi. Kirja kertoo juutalaisvainoista ja on tavallaan pienen tytön selviytymistarina, mutta kesken jäi. (Voi olla, että otan työn alle uudestaan.)

6. Minkä kirjan toivoisit jättäneesi kesken? Kunpa koulutunneilla viisikymmentäviisi vuotta sitten olisi jäänyt lukematta Laura Soinnen Satuja kirjasta muuan satu, joka sai minut pelkäämään. Aikuisena etsin kauan tuota satua selvittääkseni, mikä siinä oli niin pelottavaa, että sain pelkotiloja ja unihäiriöitä. Vasta viime keväänä onnistuin jäljittämään kirjan. Kerroin siitä täällä.

7. Minkä kirjan luit uudestaan? Montakin. Mm. Pikku Prinssin luen uudestaan silloin tällöin, samoin Pikku Pegasosoksen ja Julie Cameronin Tyhjän paperin nautintoa pidän suorastaan oppikirjana!

8. Minkä kirjan luit mutta et kehtaa myöntää lukeneesi (paitsi mulle nyt kahden kesken kun vartavasten kysytään)? Äkkiseltään ajatellen Paula Havasteen Kotasavun Marja. Kehtaan sanoa. Kirja on kelpo viihdettä, sinänsä hyvin mielenkiintoinen, kertoo savupirttien ja kotalappalaisen ajasta, saamelaisten elämästä. On loitsuja ja noitia. Se on faktan ja mielikuvituksen seos.

9. Mitä kirjaa suosittelet? Se voisi olla esim. Solveig Torvikin kirja Äitien veren perintö. En taida kertoa siitä sen enempää, mutta täältä siitä löytyy hiukan enemmän.

10. Minkä kirjan lukemisesta olet ylpeä? En semmoista kirjaa ole lukenutkaan, en ainakaan vielä, mistä ylpeillä. Raamattua en ole lukenut kannesta kanteen. Saattaa olla Kalevalastakin osa lukematta.

Lopuksi haaste pitää lähettää eteenpäin, vaan minä ehdotan taasen - että tästä sen voi mieluusti ottaa, ken tykkää kertoa kirjasuhteistaan. Eikö vaan?

Kategoria: Haasteet 14 kommenttia Kommentoi

Demetrius kirjoitti 27.11.2009 - 20:07

Oli mukavaa lukea kirjaelämyksistäsi. Luin viime viikolla (viisaan tyttären kehotuksesta) Kirjavarkaan, raskaasta aiheesta huolimatta päällimmäiseksi jäi mieleen hyvyys ja kauneus, niin lämpimästi se kuvasi kaikkia päähenkilöitään kuolema mukaanlukien.

Kutuharju kirjoitti 27.11.2009 - 22:21

Oho, no en ole lukenut yhtäkään samaa kirjaa, mutta ei haittaa, kirjoja riittää joka lukuun ja makuun. Tosi kiva lukea sinun lukuelämyksistäsi! Ehkä voisin tarttua tähän joskus tulevaisuudessa vaikka tuolla kirjablogini puolella, vaan eipä voi taata että toteutuu...

Amalia kirjoitti 27.11.2009 - 22:52

No just tänään pitelin kädessä tuota Kirjavarasta,jätin sen kuitenkin hyllyyn. Ai minä pidän kaikista Paula Havasteen kirjoista. Pidän hänen tyylistään kirjoittaa. Pidän myös kaikista, tai ainakin melkein kaista noidista ja muusta fiktiosta. En edes häpee kun olen lukenut Harry Potteritkin. Vaikka olenkin jo vanha nahka. Luin Kaikki Narniatkin.

Uuna kirjoitti 28.11.2009 - 10:44

Minulla kuvat ja sanat kiistelevät koko ajan ajasta, välillä toinen on voitolla välillä toinen.
Oli tosi kiva lukea bloggauksesi kirjoista. Olet oikein jaksanut paneutua asiaan, eikä tietty muuten voisikaan tällaisesta aiheesta kirjoittaa.

Yhdessä vaiheessa luin tosi paljon, nyt ovat kuvat ja oma kirjoittaminen taas voitolla. Hmm. katsotaan nyt, miten tuo joulukuu imaisee mukaansa :-)

kaanon kirjoitti 28.11.2009 - 10:52

Hei, yhdessä kohtaa voimme painaa peukkua. Elämäsi kuntoon kirja vaikutti minuun aivan samalla tavalla. Hih, minunkin painoni putosi 12 kiloa ja kauan toimi kunnes..Pitäisiköhän se lukea uudelleen.
Saatanpa vastata tähän haasteeseen.
Tyhjän paperi nautinto pitää löytää, nimikin tuntuu jo kiinnostavalta.

isopeikko kirjoitti 28.11.2009 - 11:16

Kirjoissa on taikaa. Peikko on välillä ihmetellyt ett tarina on yhdellä kertaa ja koko ajan siellä kirjassa. Sen alku ja loppu. Se on kuin aikakone, jolla voi kurkata siihen miten kaikki alkoi tai miten se päättyy ja kaikkeen siinä välillä. Tai tarinaa voi vetää nauhana ajatustensa lomitse ja kulkea sen mukana. Kirjat ovat ihmeellisiä :)

villiturkki kirjoitti 28.11.2009 - 12:38

Mielenkiintoista. Tuon kohdan 6. linkin kävin jo välillä katsomassa, todella mielenkiintoinen tarina.
Tämän haasteen jätän väliin, en ole lukuihmisiä. Hiukan noloa tunnustaa, mutta montakohan kirjaa olisin lukenut elämäni aikana. Niitä ei ole montaakaan. :-)

Taika Taiga kirjoitti 28.11.2009 - 16:17

No onpa jännää! Taidan napata tuon kyselyn joskus myöhemmin vastatakseni siihen. Lapsuudesta muistan radiokuunnelmat, jotka jäivät mieleen ja uniin kummittelemaan, kirjoista ei tullut kielteisiä vaikutelmia, hauskoja ja kivoja vain.

kahil77 kirjoitti 28.11.2009 - 16:56

No niin, täältähän tuli hyvä kirjavinkkaus, Äitien veren perintö menee luettavien listalle :) Olen ostanut tuon Kirjavarkaan pukinkonttiin laitettavaksi, mutta en oikein tiedä voiko sellaista antaa joululahjaksi (miten mun eteeni onkin osunut kaikki synkeät kirjat jouluostoksilla?)?

harakka kirjoitti 28.11.2009 - 17:18

Hienon postauksen oletkin tehnyt tästä kirjahaasteesta.
Mutta hyvä niin, nyt otankin heti tästä muistiin ton ekan kirjan, minkä kanssa sä itkit.
Sellaset kirjat ovat hyviä.
Mä olen samanlainen pillittäjä ja saatan kyllä itkeä ihan pikkujutunkin vuoksi.Ainaki kyyneleet tulvahtaa silmiin.

Ja sitten myös aion lainata ensikerralla kun meen kirjastoon ton
Harvey ja Marilyn Diamondin kirjan.
Katsotaan, miten vaikuttaa minuun.
Pitääkin jouluksi hakeakkin kirjoja luettavaksi.
Kiitos tästä postauksesta, aion käyttää hyödyksi sun arvioista kirjoista.

aimarii kirjoitti 29.11.2009 - 11:00

Demetrius - ehkäpä otan Kirjavarkaan uudelleen käsittelyyn. Luovutin kait liian helposti.

Kutuharju - Kirjoja riittää monen makuun. Olen äimänä lueskellut kirjablogiasi. Oma lukukokemuksisi ja -kuvaukseni kirjoista on siihen nähden todella vähäistä.

Amalia - Potterit minäkin ahmaisin läpi ja tykkään fiktioista. Ehkä pitäisi lukea toinenkin Havasteen kirja, sillää saamelaisuus sinänsä on kiinnostavaa ja kirjoissa on myös faktaa.

Uuna - Selväähän se, ettei aika riitä kaikkeen. Harmittavaa, mutta usein joutuu valitsemaan. Sinulla on, mistä valita!

Kaanon - Jotain perää Diamondin kirjoittamissa ajatuksissa täytyy olla. Me todistettiin se! Minä alleviivasin kirjasta kiinnostavat kohdat, joitka luen aina ajoittain.

Isopeikko - Selvä se, että kirjoissa on taikaa, alku ja loppu. Yleensä kirjan tarinat päättyvät jos ei ykkösosassa, niin jossain kuitenkin.

Villiturkki - Höh, mitäs noloa siinä on. Kaikki eivät ole kirjaihmisiä. harrastuksia on nii-in paljon ja valinta tapahtuu itsestään.

Taika Taiga - Jään odottamaan juttua sinun kirjoistasi. Please! Samoin minä muistan monet radiokuunnelmat - silloin ei ollutkaan telkkaria.

Kahil77 - Kiitos sinulle. Tämä oli kiva haaste. Eihän sinulla ole mitään syytä olla antamatta Kirjavarasta joululahjaksi. Kirjaa arvostetaan todella. Minä luulen, että itse en tarkoituksella ota luettavakseni rankoista elämänvaiheista kertovaa kirjallisuutta. Äitien veren perintökin on kyllä sellainen, mutta faktana se oli niin koskettava.

Harakka - Kerro sitten luettuasi, miten kävi. Tuli itkua Hiljaisissa silloissa?

Kiitos mielipiteistänne!

Rooibos kirjoitti 29.11.2009 - 17:37

Nappasin omaani tämän :).

savisuti kirjoitti 01.12.2009 - 01:55

Kerrot mielenkiintoisesti lukemistasi kirjoista. Taidan yrittää tehdä tämän jossakin vaiheessa kun joulukorttirumba hiukan hellittää(vielä omat tekemättä).

Rakukeramiikasta olen kirjoittanut siellä kategoriassa enemmänkin ja kertonut miten työt poltetaan, kuvin ja sanoin. Käy katsomassa jos kiinnostaa.

Lastu kirjoitti 01.12.2009 - 11:59

Kiitos tästä. Postauksesi on minulle merkittävä - se koskettelee elämäni ihaninta asiaa, kirjoja ja lukemista. Niin, tai ehkä on parempi puhua imperfektistä, sillä tänään haikailen lapsuuden ja nuoruuden intohimoa mikä lukemiseen liittyi. Kaikki ympäriltä häipyi, ei ollut muuta maailmaa meneillään kuin luvun alla oleva tarina missä sukeltelin, uin, huohotin ja hengitin. Kuin osana olevaisuutta ja kaiken ydintä.

Tällä hetkellä luen kolmanneksi viimeistä osaa Pottereita. Lapsenlapsi sanoi: "Jos lukisin noin hitaasti kuin sinä, en lukisi ollenkaan." Totta puhuu. Missä vaiheessa minusta tuli hidas lukija :).

Kiitos kirjavinkeistä. Kun olen Potterit selvittänyt, lähden liikkeelle - liikuttuakseni.