Tämä päivä on ollut oikein antoisa. Paitsi että aurinko on paistanut lähes koko päivän saaden kuuran kimaltelemaan, kuin timantit puiden oksilla ja heinikossa, niin kivaa postiakin on tullut.

Kaksi sormusta kimaltelee nyt blogissani. Harakalta ja Siskolta ne sain. Kiitoksia heille.

En taaskaan osaa valita vain muutamia, kenelle kauniin sormuksen antaisin. Tahdon antaa sen kaikille blogivierailijoilleni kiitokseksi.

Ystävänpäivä lähestyy.....

Kirjakahvilan ystävänpäiväringin ystäväni lähetti mukavan lahjan. Postista tuli kirjepaperisetti ja Leena Rantasen kirjanen - Vastaantulijoita -  Luin sen melkein ensi istumalta. Tekstien ihmiskohtalot saavat kirjassa puitteet valokuvista, joita ei todellakaan ole turistioppaissa.

Ei meitä kovin monta ole ystävänpäiväringissä, mutta en vain osaa arvata, kuka minulle tällaisen lahjan lähetti. Kiitos hänelle.

Pieni ote kirjasta.

-Kysymys-

Näen jo kaukaa kuinka hän yrittää pysäyttää ihmisiä, valikoiden ja epäröiden, sanoo sitten jotain.

Kun tulen kohdalle, tämä pitkä viidenkymmenen ikäinen mies katsoo silmiin ja kysyy haluaisinko olla hänen ystävänsä.

Kun sain paketin auki, levittelin käsiäni ihmetyksestä. Höpöttelin ääneen löytäessäni paketin papereiden kätköistä aina vain uutta. Voi hyvä ihme, millainen paketti!

Hyvin mieluisa. Lämmin kiitos ja halaus sinulle Sky!!!!!

Kertaakaan minulla ei käynyt mielessä, että minun kirjaystäväni olisi Smilla, ehkei siksi, kun hänellä  ei ole blogia. Minä seikkailin varmasti kaikkien kirjakahvilan ihmisten blogeissa tutustumassa ja ihmettelemässä, kuka mahtaa olla salainen ystäväni.

En vieläkään tiedä Smillasta muuta, kuin että Porvoosta on. Siitä oli paketissa hyvät vihjeet

Tervehdyskortissa on talvinen maisema, kirkko ja rantamakasiinit. Aino-uuniomena jätskirasiallinen mitä suussa sulavimpia suklaita, joiden päällyspapereissa lukee Brunberg. Se on porvoolainen makeisten tekijä. Smilla lupasi kertoa itsestään enemmän myöhemmin.

Nyt hän hemmotteli minua kolmella kirjalla. Pääsen kokeilemaan vironkielen taitoani. Pikku kirjanen on vironkielen alkeiskurssi. Selailin sen läpi. Tiivis ja hyvä, ei minulla tätä ennestään ollutkaan.

Toinen kirja  Andrus Kivirähk  - Mees, kes teadis ussisõnu. Kyllä tässä puhutaan miehestä, joka tiesi madonluvut (tai kärmessanat)

Andrus Kivirähk on nuoremman polven kirjoittajia, syntynyt 1970. Silmäilin myös tätä kirjaa  hieman ja totesin, että pystyn kyllä lukemaan.

Kolmantena kirjana tuli Jaan Krossin Halleluja. En ole toistaiseksi lukenut yhtään Krossin kirjaa, joten mielenkiintoinen tuttavuus. Kirjailija ( k.2007 joulukuussa) on yksi tunnetuimpia naapurimaassa. Tosi mukavaa, että on paljon joulun pyhiksi luettavaa! Ennestään on kesken edelliskerralla  saamani runokirja Anne Hännisen Eletyn valo. Sitä ei luetakaan pikavauhtia, se vaatii sulattelua.

Kerron myöhemmin kaikista saamistani kirjoista enemmän.

Kukkuraksi paketissa oli vielä lämpimän punainen puusydän! Sen ripustan työpöytäni taakse riippumaan. Kun kirjoittaessani katseeni osuu siihen, niin muistanpa hyvinkin lahjan antajaa.

Mutta, kylläpä Brunbergin suklaa on makeaa ja hyvää! Aivan hengästyttää.

Jo toissapäivänä tiesin, että paketti on tulossa. Sen kulkua oli jännä seurata postiin luovuttamisesta tänne oman kylän postiin asti.

Aamulla katsoin postin sivulta, että paketti on jo lähellä, puolentoista kilometrin päässä. Ryntäsin heti iltapäivällä postilaatikolle, kun näin postiauton pysähtyneen. Voi rähmän käpälät, miten petyin, kun ei tullut pakettikorttia!! Onneksi sain paketin lähetysnumeroa vastaan.

Kiitos paljon SKY:lle mieluisasta marraskuun yllätyksestä. Kerkesin ottaa kuvan, ennen kuin kajosin suklaaseen. Nyt en ahmi, vaan maltan.  Olen lukenut SKY:n terveiset kortista monta kertaa. Hän kertoo, ettei ollut lukenut ennen pakettiin pistämistä minun suklaa-addiktiotani, vaan sattuipa somasti. Siis onko suklaat itsetehtyjä? Vaiko se kaunis enkelirasia, missä ne matkustivat? Vaiko molemmat? Maku on herkullinen, myös tuoksu hurmaava.

Tietenkin sain myös kirjan, jossa todella kaunis kansikuva. Kirja on Runokirja, nimeltään Eletyn valo. Kirjoittaja on Anne Hänninen. Eletyn valoon on koottu valitut runot vuosilta 1978 - 2005

Runoilija on minulle tuntematon, mutta uskoakseni ei kauan enää. Tässä esimakua:

Me kaipaamme valon syitä, alkuja, jumaluutta.

Graafisten puiden kehä, hämärän syke,

tähtien nuotioita pitkin taivasta.

Pimeässä heitämme oksia tuleen.

Puristamme itseämme tai toista

tunteaksemme sykinnän -

pian se alkaa jo vuotaa pois.

Ja jokainen lintu, puu, tähti, merkki

viitoittaa ihmeelliseen, ikiaikojen tie,

matka tuhannesti hoiperreltu,

ja kuljemme samaa,

syys alkaa loistaa ja varisee maan sisään.

Tulen sydämessä välkkyy mysteeri,

sen haluamme pitää.

Paketti tuli eilen ja siinä oli montaa laista kivaa. Tuikkuja, kauniin ruskeita servettejä ja kirja "Sukukaktus" Plus lisäksi kortti ja "Pieni jälkikirja" Ihastuttava paketti - kiitos ja hali sinulle SKY:ni.

Sukukaktus on Maritta Lintusen esikoisromaani. Alotin lukemisen jo illalla ja kirjoitan siitä jonkilaisen esittelyn, kun olen lukenut. Alku vaikuttaa mielenkiintoiselta.

Pieni jälkikirja on nimensä mukaan kirjanen, jossa esitellään metsiemme eläinten jälkiä. Juuri minunlaiselleni sopiva, sillä kuljen usein metsässä tutkaillen, kuka muu on minua ennen kulkenut.  Se on myös passelin pieni, että mahtuu mukavasti ulkoilupuseron taskuun. Syksyllä löysin karhunjäljet. En ollut oikein uskoa, että ne kuuluivat karhulle, mutta niin vain oli!

Tarkkaan on SKY blogiani lukenut!

Kiitos emolle, kun on meille parit löytänyt, sillä nyt se on alkanut. Kirjakahvilan Salainen kirjaystävä-vaihto.

On oikein mukavaa ruveta tutustumaan Häneen, kenen salainen on itse. Sitä tutustuu hänen  blogiinsa tarkkaan ja etsii kaikkea sellaista, mistä toinen tykkää.

Oma Salaiseni ilmoitti jo olemassaolostaan - kiitos blogitervehdyksestä. Ja kivaa vaihtoa kaikille!

 SKY on tauolla.